torstai 10. heinäkuuta 2014

All the little things

Pitkästä aikaa tuli oikein innostunut fiilis tänne kirjoittamisesta! Hirveesti olis asiaa mutta ongelma piileekin siinä että en tiedä mistä alottaa.. :'D

Jos sitä alotttais vaikka kertomalla mun superkivoista vapaapäivistä! Viikonloppu tosiaan vierähti yövuorojen merkeissä ja alkuviikosta sitten oli taas pari vapaata. Vapaat aloitettiin jo sunnuntaina käymällä illalla terassilla muutaman erittäin hyvän ystäväisen kanssa. Maanantaina osa päivästä meni auton ratissa mutta kyllä sitä kerkes aurinkoaki ottaa!

Tiistaina kävin vähän shoppailemassa, taas. No okei, en ostanu ku bikinit! Ja oli kyllä kannattava ostos, 15 euron yläosa ja 10 euron alaosa yhteensä 13e! :p No pitihän niitä sitte päästä heti pian testaamaan ja ilta meniki pulikoides järvessä ja ilta vierähti grillailun merkeissä. Kylillä pörräämistä unohtamatta.

No kaiken tämän ohella kerkesin myös pesemään molemmat koirat ja trimmaamaan niistä taas koirien näköiset! 

 Yks maailman helpottavimmista asioista on kyllä ollu näillä helteillä hevosille käytettävä linimentti! Sopii nii vallanmainiosti omiinki kinttuihin. Eileen ensimmäistä kertaa levitin kinttuuhin hetkeen aikaan ja lopputuloksena oli se että tärisin peiton alla ku kylmäs sen verran jalkoja.. Mutta ei oo kipiät jalaat eikä myöskää tuskallisen kuuma nukkua :)
 Nyt onkin sitte hyvä jatkaa pikkunen työputki loppuun! 2/5...


perjantai 4. heinäkuuta 2014

Voitolla yöhön

Noniin täälä sitä taas kirjotellaan elohiiri silmäs ja odotellen yövuoron alkamista! Päikkäreitä yritin nukkua mutta eihän siitä mitään tullu, liekö sitte tämän pirun elohiiren syytä!

Viime viikot on siis kulunu töissä, höyhensaarilla ja on sitä keritty kavereidenkin kanssa aikaa viettää. Onneksi. Maanantaina tuli täyteen 19-vuotta, sitä juhlistettiin shoppailemalla vaasassa, keskisellä ja illalla terassilla! Ei ihan menny niinku olis toivonu mutta oli mulla silti ihan kivaa.. :)

Lääkärissäkin tosiaan käytiin ja ennen 30.9 olis tiedossa leikkaus, sen tarkempaa päivänmäärää en vielä tiedä. Kuudessa vuodessa luun luutumisen suhteen ei oo siis tapahtunu mitään. Siitä oliski tiedos sitte lähes 4 kuukauden sairasloma. Vituttaa, pelottaa, ärsyttää, harmittaa, kiukuttaa.. Täytyy sanoa että mun kärsivällisyys on nyt niin äärirajoilleen venytetty tämän asian suhteen ku olla ja voi!

Pääsykokeissakin tuli käytyä, tällä kertaa ei ainakaan opiskelemaan päästy mutta toisaalta siinä on se positiivinenkin puoli. Sairasloman jälkeen takaisin töihin ja oma kämppä etsintään, pitkä aikainen haave on viimeinkin lähempänä! Minä ja hauvelit ihan ikiomassa kodissa <3

Onneksi on myös tiedossa viikon "loma" vauhtiajojen aikaan! Liput vielä hommaamatta mutta hankinta listalla nekin on!

Niin, siinäpä ehkä ne tärkeimmät.. Tää lähtee tämän silmänsä kans kohti työpaikkaa, josko vaikka sattuis löytämään ajoos perille!